On tosiaan tovi vierähtänyt siitä kun viimeksi ollaan blogia päivitelty. Kiirettä on pitänyt ja tulee pitämään uuden kodin remontti.
Joka päivä ollaan kuitenkin käyty vaunulenkeillä, satoi tai paistoi. Tottista ollaan käyty treenaamassa aina kun ollaan ehditty. Pete treenailee Iran kanssa, hioo niitä virheitä pois, joita emäntä on tehnyt :) Huomaa, että Iipa nauttii paljon kun saa taas tekemistä ja puuhaa.
Metku matkusti taas junalla viime viikonloppuna, eikä mitään uutta tai ihmeellistä tuntunut junamatka tuoneen Metkun arkeen. Hienosti tyttö oli matkustanut.

Sunnuntaina oltiin koulussa ja saimme Metkustimen kanssa esiintyä koko porukalle. Oli kuulema oikein hienoa seuraamista eikä kouluttajilla ollut mitään neuvottavaa tai lisäämistä. Metkander seuraa oikealla paikalla ja napittaa mammaa silmiin. Nyt treenaillaan liikkeestä istumista ja perusasentoa ( jos ohjaaja siirtyy, koira siirtyy automatic mukana).


Ira on toipunut täysin märkäkohdusta ja leikkauksesta. Nyt onkin taas arjessa tohinaa ja tuhinaa, vauhtia ja menoa kun täällä neliöissä touhaa kaksi neiti virtasta, lisätäänpä siihen vielä Eve niin jep, ei tule aika pitkäksi tämän rytmiryhmän kanssa. Joku voisi sanoa, että meillä on suht tiivis paketti; kun Even kanssa lorutellaan. koirat istuvat vieressä. Päiväunet nukutaan samassa huoneessa, eri tasoilla tietenkin. Vaipanvaihtoa seuraa kaksi uteliasta tohottajaa ja siitäkös riemu syntyy kun lenkille valmistaudutaan; koko porukka hakee avaimia, kännykkää ja lompakkoa. Mahtaa Petekin duunissa miettiä päivän aikana, että mitäköhän siellä taas touhutaan. Meillä koirat ovat arjessa mukana, kaikin tavoin.

                                                    Iloinen tottisryhmäläinen :)

Yritän päivisin keksiä kaikenlaista puuhaa koirille. Metsälenkeille ei vaunuilla taivuta mutta ollaan sielläkin käyty rintareppuilemassa. Even aamutirsojen aikana lenkkeillään mutta myös leikitään ja etsitään tavaroita maastosta. Mitä vain pystytään tekemään. Täytyy ottaa mammalomasta kaikki ilo irti, myös koirien kanssa.

 
Eve ja äippä valitsemassa uuden kodin matskuja.

Muutto on siis edessä syyskuussa. Saadaan lisää tilaa ja isompi piha. Ihanaa on myös se, että uuden kodin ympärillä on mahtavat lenkkimaastot ja etupihalta pääsee suoraan metsään. Remontti ennen muuttoa kuitenkin vaatinee aikaa ( jota ei paljoa ole), hermoja ( vielä on vähän jäljellä) ja rahaa ( sitähän on kuin roskaa :).

                                          Kollaasi Metkun touhuista

Tottista, jälkeä, kiinteitä ruokia, märkäkohtu ja porvoo!

Kuten otsikosta saattaa päätellä, ei meidän perheessä ole tarvinnut miettiä mihin aikaansa kuluttaa. On sattunut ja tapahtunut, hieman hektistä meno sanoisin...
Metkun kanssa ollaan treenattu seuraamisen alkeita ja hienosti on mennyt. Jäljellä nenä tekee töitä ja into on kova. Todella tyytyväinen saa olla tytskän työnskentelyyn. Evekin taisi olla tyytyväinen, epäselväksi jäi,menikö tottis vai jälki hänen mielestään hyvin?

Eve on maistellut kiinteitä ja ensimmäisenä oli peruna vuorossa. Ihan rohkeasti lusikka toisensa jälkeen upposi neidin suuhun. Metku tietenkin sopivan etäisyyden päässä tarkkaili tilannetta. Ruokarauha annettiin totta kai.

Ira oli vaisuna viikon verran. Ruoka maistui kuitenkin mutta hitaanlaisesti. Urheasti tyttö kävi lenkeillä mutta hitaanlaisesti. Tottis ja jälki maistuivat vanhalle neidille kuitenkin hyvin. Ke-to välisenä yönä Iralta pääsi pissat lattialle eikä ruokakaan maistunut enää. Ajanvaraus eläinlääkärille ja ajatuksena, että ehkäpä virtsatientulehdus on riesana. Ultrassa näkyi kuitenkin selvä märkäkohtu. Eläinlääkäri oli sanonut, että harvemmin koirat enää kävelevät kun on märkäkohtu mutta meidän neiti oli suht pirteä. Ira leikattiin torstaina ja täytyy sanoa, että aika kivasti on murunen toipunut. Nyt ruoka jo maistuu ja häntääkin jaksaa heilutella. Suurimmaksi osaksi pötkötellään kuitenkin. Metku käy välillä tarkastamassa Iran kunnon ja haistelee varovasti kuononpäätä.

Perjantaina Ira vietiin luottohoitajalle pariksi tunniksi hoitoon ja muu poppoo lähti käymään porvoossa. Metku ei ollut moksiskaan vilinästä. Pääsipä tyttönen kesäkahvilaan ja ravintolan terasille mukaan. Tosin tarjoilut upposivat isäntäväen suihin :)

                                          Eveltä meni tää kattaus ohi...

                                          Metku oli kyllä hengessä mukana...

                                          Täällä piti käydä...tietenkin!

On siis ollut hei hulinaa viikko.Onneksi Iran märkäkohtu havaittiin ajoissa ja tyttö toipuu. Meillä on toivottavasti yhteisiä vuosia vielä monia edessä. Metku menee taas huomenna kouluun. Kotiläksyjä on tehty ahkerasti. Ai niin, ehdittiin tällä viikolla myös myydä meidän asunto :) Ei siis huono saldo tälle viikolle ollenkaan. Katsotaan mitä ensi viikko tuo tullessaan. Sitä ennen kuitenkin nautitaan viikonlopusta.

TOUHUKASTA VIIKONLOPPUA TOIVOTTELEE METSKU!

Eka koulupäivä

Viikonloppu on taas hujahtanut. Eilen käytiin ajamassa jälki ja täytyy sanoa, että Metkun into kasvaa kerta kerralta. Muutaman kerran punnittiin, että mennäkkö mun vai sun ehdoilla...ja emännän ehdoilla mentiin :)

Tänään olikin Metkanderin eka koulupäivä. Ryhmä on tarkoitettu alle vuoden ikäisille koirille ja jakauma olikin suuri. Nuorin osallistuja taisi olla 12 viikkoinen ja vanhin lähemmäs vuoden. Aluksi esittelimme itsemme ja koiruudet, sekä kerroimme tavoitteista. Tämän jälkeen kaksi koiraa kerrallaan sai oppia. Kouluttajia oli onneksi kaksi sillä muuten olisimme vieläkin kentällä. Istuin Metkun kanssa hetken kentän laidalla, jotta tyttö sai "haistella tuulia" ennen omaa vuoroa.

Kouluttaja sanoi heti aluksi ettei meidän varmaan kannata lähteä ihan perusasioista, koska omaan jo kokemusta koirista. Kerroin mitä olimme muutamassa viikossa ehtineet touhuilla. Näytimme Metkustimen kanssa katsekontaktin ja kouluttaja oli ihmeissään. Kuulema neiti ottaa aivan mahtavan kontaktin ja hakee sitä ohjaajaltaan koko ajan. Aloimme harjoittelemaan seuraamista. Hienosti Metku keskittyi hommaan vaikka paikka oli uusi, ympärillä pyöri lapsia, aikuisia, koiria ja oma väki seurasi kentän laidalla. Sain kuulla, että aivan mahtavan oloinen tapaus tämä meidän tyttö. Niinhän se on !

                                                     ja ohjaaja selittää jotain...

Oli kyllä mukava kokemus ja tästä on hyvä jatkaa. Evekin nukahti loppujen lopuksi kantoreppuun, oli laittanut iskän koville aluksi. Tyytyväisin mielin lähdettiin kohti uuden viikon seikkailuja, viikon päästä uusiksi mutta sitä ennen kotiläksyjä.

                                                    Hauskaa oli, viikon päästä uusiksi :)

Pentutapaaminen, arkea ja jälkeä

Aikaa on vierähtänyt viime päivityksestä.  Kiireisenä pitää Evelina, koirat ja ekstrana asunnonvaihto prosessi.
Sunnuntaina käytiin pentutapaamisessa Mäntsälässä. Puitteet olivat loistavat, seura mukavaa ja tarjoilu herkullista. Kiitos kasvattajille ja kaikille osallistujille hienosta päivästä. Menoa ja meininkiä riitti, ihan kuin ennalta arvailtiin. Kaikenkaikkiaan mukavan oloinen pentue. Reippaita ja uteliaita sisaruksia oli paikan päälle päässyt 8 kpl. Totta kai äippä Helmi myös. 

                                            Ja rapa roiskui...

Maanantaina käytiin taakanvetotreeneissä. Irakin pääsi mukaan ihmettelmään touhua vaikka on Irankin päässyt kokeilemaan vetohommia. Kevyt oli taakka ja hyvin I siitä suoriutui vuosi sitten. Nyt tyydyttiin vain katselemaan ja tottistelemaan. Metkulla aloitellaan taakanvetoa jossain vaiheessa. Pete ottaa sen treenaamisen itsensä ja Metkun puuhaksi. Mukavasti saa kokemuksia kun pyörii treeneissä mukana vaikkei nyt vielä osallistumisprosentti ole huima.

Tiistaina vierailtiin Peten vanhemmilla. Samaan aikaan kahvittelemaan tuli Peten siskon perhe ja oli taas hyvää treeniä Metkulle kun ympärillä pyöri pieniä ihmisiä ja suurempi joukko isompia. 
Illalla käytiin taas taakanvetotreeneissä.
Muuten ollaankin lenkkeilty, nukuttu päiväunia ja vietetty mukavaa arkea.

Tänään illalla ehdittiin jäljille ja ottamaan tottista sekä leikkimään. Metkun jälki meni paremmin kuin ensimmäinen ja nyt ei tyttö tuumaillut vaan nenä teki töitä kovasti. Aktiivinen tyttö on jäljellä. Näyttää tykkäävän hommasta. 

                                          Nenä pysyy hyvin maassa.
                                          Metku tekee aktiivisesti töitä. Into on kova.



Iralla jäljen päässä odotti pallo, joka totta kai ilmaistiin maahan menemällä.
Ira on selvästi rauhoittunut vanhetessaan, malttia on enemmän tehdä tarkkaa työtä. Sama asia oli havaittavissa kun Pete otti vanhuksen kanssa tottista. Turha hötkyily on jäänyt pois. 

                                           Hyvin tehty työ palkittiin pallolla... ja Irahan tykkää...




Jälkien jälkeen hieman hengähdettiin ja sitten otettiin tottista.

Ilta päättyi leikkiin. Mukava päätös mukavalle päivälle.

Mukavaa viikkoa kaikille toivottelee Metukka